Tänä aamuna painoi väsymys niin pahasti päälle aamulla, ettei mitään järkeä. Koeviikot on vaan niiin perseestä. :F No, mutta huomenna viimeinen koe, äidinkieli! Eli voin alkaa kunnolla keskittymään kuntoiluun ja syömättömyytteen (ja toki uuden jakson neljään ihanaan reaaliaineeseen.....)
HUOH, mutta joo, siirtykäämme tähän päivään.
Tulin kotiin kokeesta jo joskus yhdentoista aikaan nälkäpallo mahassani. Joten tekaisinpas "pizzaleipiä"...jotka ois voinu niin jättää kyllä tekemättäkin. Mätin itseeni niitä kolme. Kolmannen kohdalla alkoi jo tuntua, että hei, maha vois olla täynnä, MUTTA EI, sekin oli pakko ahtaa loppuun.
Säälittävää? Kyllä. Hävettävää? Kyllä.
Syömishullutuksen jälkeen sukelsinkin sitten netin thinspiraatiomaailmaan (ah ihanaa<3) ja tutkailin mitä laihempien ja täydellisimpien vartaloiden kuvia. Mulla on thisnpiration-kuvien kanssa viharakkaus-suhde. Joskus on vaan ihana just kattoa niitä kuvia ja tsempata itteään, että kyllä mä tohon vielä pääsen jos mulla riittää se tahdonvoima ja kontrolli. Mutta joskus taas sitten mä vajoan niin syvään itsesääliin ja tulee vaan sellaisia ajatuksia, että musta ei kuitenkaan ikinä oo tuohon. Multa vaan ei läydy sitä kontrollia, jota tähän vaaditaan. :(
Omantunnon tuskissa ja thinspiraatiosta innostuneena poljinkin sitten hikisesti crosstraineria reilun puoli tuntia ja crossarin kalorimittarin mukaan lähti noin 276 kcal. No jee.
Jn tullessa koulusta, lähdimme sitten hänen luokseen, jossa SÖIN TAAS sitten anopintekeleeni pakottamana lautasellisen nakkikeittoa. Onneksi sain sentään laittaa ruokaa itse lautaselle, joten suhteellisen pieni annos siitä kuitenkin tuli. Huh... Oli muuten suuri absurdi tilanne, kun istuin jonkun aikaa olohuoneessa appivanhempieni kanssa kolmestaan hiljaa katsomassa televisiosta tulevia lastenohjelmia. :D
J meni sitten rehkimään sählyyn. (miksen minä saa ikinä tehtyä mitään noin rankkaa ja liikunnallista??) Minä uppouduin laihdutusblogien maailmaan ja liityin jopa muutamiin lukijaksi! Edistystä perkele.
Illan päälle kävimme Jn kanssa vielä yhdessä puolen tunnin kävelylenkin.
Sitten tapahtui repsahdus, kun erehdyin ottamaan Jltä muutaman suklaakarkin. Hyi. Hyihyihyihyi. Onneksi se jäi vaan n. kymmeneen, mutta silti. Sen jälkeen oikeasti suu täyttyi sellasesta rasvaisesta olosta, ois tehny mieli mennä oksentamaan kaikki saman tien ulos, mutta mä en jostain syystä vaan pysty siihen.
Olen säälittävä heikko itsekontrolliton paska. :)
Oikeasti mun pitää alkaa kunnolla vähentämään nyt sitten tuota syömistä, mutta viikonlopun yli mennään varmaan noin 1000 kcal/päivä. (kuulostaa muuten ihan älyttömän valtavalta tuo määrä.)
Nojoo, mutta tämän päivän syömiset siis:
Kuningatar-piltti + pizzaleivät (3 kpl) ~ 584 kcal voi hyvä luoja
100 g keitettyjä Kruunu-vihanneksia ~ 35 kcal
Nakkikeittoa ehkä n. 200 g? ~ 124 kcal
Hapankorppu + 1 siivu Edam-juustoa ~ 41 kcal
sitten ne saatanan tv-mix suklaakarkit (ehkä 10 kpl) ~ ei mitään tietoa :)))))
total: 784 kcal + ne vitun suklaakarkit
Liikunnat:
n. 30 min crosstraineria ~ 276 kcal
n. 30 min kävelylenkki ~ vaan jotain 50 kcal
total: 326 kcal pois
Ai niin, aamulla kun punnitsin itseni : 59,4 kg!
Painoa pudonnut aloituksesta jo 1,5 kg!
Yksi syy olla vähän onnellisempi tänään. :)
Ja muuten, on toinenkin, koska oikeasti nauran niin vahingoniloisesti niille, jotka iloisesti tilapäivityksissään kertovat kuinka lähtevät pizzalle tai syövät lettuja ja mansikkahilloa... Haha, se kostautuu vielä niille niin pahasti, ja silloin minä voin olla se laihoin porukasta. :)
Syökäähän vaan pizzaa ja lettuja....
Mutta älkää sitten itkekö kun näytätte tältä!
ps. muokkasin pikkuisen ulkoasua, onko paha?
Mikä siinä on, että nuoret normaali- tai jopa alipainoiset tytöt käyttävät lähes kaiken aivokapasiteettinsa oman vartalon vahtaamiseen, kaloreiden laskemiseen ja ulkonäköön; omaan tai toisten?
VastaaPoistaHyvin usein näistä naisenaluista tuntuu, että heistä ei pidetä, heitä vältellään ja ongelmia ei kuunnella, nimim. kokemuksena eräs ystäväni. Ensimmäisenä näille oman kieroutuneen minäkuvansa kanssa eläville tytöille tulee mieleen tämän johtuvan heidän "ylipainonsa ja liikakilonsa". Eihän kukaan läskiä voi rakastaa, eihän?
Ympärillä oleva todellisuus puhuu nyt: Sisin heijastaa paljon näkyvämmin kuin ajattelisi. Jos mieli on myrkytetty kateudella, ahdistuksella, epätoivolla, vihalla, itseen kohdistuneena inhona ja toisten ihannoinnilla niin millaisen ulosannin tällaisella sisällöllä on mahdollista tarjota muille?
Olen 19- vuotias (huom. täysin hetero :D) tyttö, ja tiedän millainen nainen näyttää hyvältä: terve nainen. Korosta naisellisia piirteitäsi, älä riu'uta itseäsi heinäsirkaksi. Ei ole mitään hirveämpää (lähteenä lähipiirini miehet, keiden kanssa jostain syystä eksytään aina aiheeseen) kuin lauta, riutunut nainen, keneltä puuttuu rinnat, takamus ja kurvit. Sellaisen naisellisuusaste menee jo miehen tasolle.
Kommentilla ei ole tarkotus provosoida tai haukkua, vaan tuoda näkökanta esille. Kiitos :) ja blogista vielä niin tykkään visualisoinnista. Olet taitava, fiksu tyttö, käytä toi intoilusta hukkaan menevä aikas itses hyvien puolien etsimiseen mielummin. Paranna oma maailmas.
Anonyymi: Minusta varmaan tuleekin sellainen kuva, että käyttäisin kaiken aivokapasiteettini tähän, mutta se ei ole todellakaan totta. Mulla on todellakin muutakin elämää, tämä blogi on mulle vaan pahan olon purkua ja kuin päiväkirja.
VastaaPoistaMulla ei ole tullut tässä elämäntilanteessa vielä kertaakaan sellainen olo, että mua välteltäisiin tai mun ongelmia ei kuunneltais. Mulla on todella ihania ystäviä, poikakaveri ja maailman ihanin äiti, jotka tosiaan kaikki auttaa mua yhdessä jos mulla on jotain mielen päällä. Tähän hetkeen asti, oikeastaan kukaan ei ole huomauttanut minulle, että olisin muuttunut ns. normaalista iloisesta itsestäni mihinkään. Minun kohdalla tämä laihdutus ei ainakaan tarkoita sulkeutumista tai kammmottavan ulosannin antamista. Mä kyllä ymmärrän, että joillakin se menee niin, mutta ei minulla.
Terveet naiset on kauniita, kyllä, en voi kiistää sitä. Mutta jokaisella on omat kauneusihanteensa, ja minun sattuu olemaan sellainen normaalipainon rajamailla oleva KIINTEÄ kroppa. En ole tässä riu'uttamassa itseäni miksikään luukasaksi, vaan aion kuroa kiinni muutamia senttejä pois suurentuneista reisistäni ja jenkkakahvoistani.
Miehilläkin on kauneusihaneensa. Mutta voin kyllä olla aika varma, että kenellekään miehelle ei ole este ajatella, että nainen on kaunis, jos on laiha ja hyvin kiinteä. Jos itse olisin mies (ja naisenakin), iskisin ehdottomasti sen kiinteäkroppaisen mielummin, kuin sen pullukamman, jos nyt luonneasioita ei lähdetä spekuloimaan. Minä koen omaksi naisihanteekseni sellaisen laihan, kiinteäkroppaisen tytön, joka ei ole luukasalauta.
Kiitos kommentista, ja arvaas mitä, mä just tässä koetan parantaa omakuvaani ja samalla maailmaani! :)