keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Day 2 / only I can let myself fail

Mä vittu vihaan tätä päivää. Mä vihaan itteäni. Mä vihaan koulua. Mä vihaan mun olematonta itsehillintää. Mä vihaan ruokaa. Mä vihaan vittu kaikkea.



Mä en voinut mennä kouluun tänään. Mun maha taas vaihteeksi vammailee oikeen urakalla. Heräilin yöllä oikeasti vähintään tunnin välein, kun mahaan vain pisti ja sattui. Tuntui kuin joku olis polttanu mun sisäelimiä. Mä vaan makasin sohvalla melkeen koko päivän, koska en oikeasti voinut tehdä mitään. Mä en vielä tiedä mistä tää johtuu, tätä on ollu jo vaikka kuinka kauan aina ajoittain. Huomenna mä joudun menemään meidän koulun ihanalle virolaiselle koululääkärille, joka ei suurinpiirtein ymmärrä selvää puhettakaan. 

Mä oon jo diagnosoinu, että mun mahakivut tulee aina mun syömisen jälkeen, söin mä mitä vaan. Äiti epäilee keliakiaa tai maitoallerigiaa, vähintään laktoosi-intorelanssia. Mulla oli lapsena aivan älyttömän paljon allergioita; maitoallergia, kaikki kotimaiset viljat oli kiellossa, kissatkoirathevosetjakaikkivitunkarvaeläimet, kala, kananmuna... Lista oikeasti jatkuis loputtomiin. Nyt olen elellyt jo valmiiksi hankalalla kananmunaton&kalaton-dieetillä tähän päivään asti ja mä oikeasti kuolen jos mulle todetaan vielä joku keliakia. Oikeasti ei vittu. Mä en voi mennä enää ikinä minnekään sukujuhliin, kun mulle ei löydetä mitään tarjottavaa. Ei se mulle mitenkään haitaksi ole, mutta ne juhlan järjestäjät aina nolostuu ihan vitusti. Noh, mutta en mä osaa sanoa mikä mulla on. Huomennapa se selviää, että minne se lääkäri mut lähettää (jos minnekään, kun ei tajua mitä sanon).

Mun ääni kaikuu suuressa salissa. Mua ei oikeastaan jännitä, vaan mua paleltaa aivan suunnattomasti, joten mä tärisen. "Älä jännitä." Enen. Mä katselen laihoja tyttöjä, jotka liikkuu sulavasti pitkissä, värikkäissä, satiinisissa mekoissaan. Ne taivuttaa niskaa taakse ja tekee käsillään viehkeitä vilkutuksia viimeisen tanssin kohdalla. Mä avaan taas suuni. Yritän kuulostaa iloiselta, vaikka en ole. Tiedän, etten koskaan pysty olemaan noin viehkeä ja ihana. En osaa tanssia. Mä tulen näyttämään norsulta mun tanssiaismekossa.

Sain mä tänään kuitenkin jotakin tehtyä tänään. Lupauduin viime viikolla kaveripoikani kanssa juontamaan lukiomme vanhojentanssit. Jee, olipa tosi järkevää lupautua, mutta ei niillä oikeen ollu enää vaihtoehtoja semmosiksi suhtselkeä-äänisiksi puhujiksi. Ei se kovin hirveä homma ole, mutta varmaan mä takeltelen, änkytän ja näytän norsulta mun juhlamekossa pukuun pukeutuneen kaveripoikani vieressä. Tai ainakin niin mä ajattelin. "Teidän pitää tuon yhden kappaleen alussa sitten tehdä sellainen Titanic-tyylinen poseeraus ja valo suunnataan teihin ihan hetkeksi!" Kiitos. Oli kivaa kun tämä ilmoitettiin ajoissa. Nyt R joutuu laittamaan kätensä mun vyötärölle, ja me leikitään hetki elämäänrakastuneita Rosea ja Jackia laivan keulassa. Mua hävettää, mä nöyryytän R'n. Se sanoi jo, että tästä tullaan niin kuulemaan tanssien jälkeen. Miksi oi miksi mä en voi olla sellainen ihana keijukainen laivan keulassa?

Loppupäivä menikin sitten sikaillessa (syödessä). Söin äidin tekemää lasagnea ja mokkapalapellillisen reunoja, en sentään niitä paloja ihan. ONNEKSI. Mutta kyllä noistakin liikakaloreita tuli aivan huimasti. Tässä siis syitä miksi mua ärsyttää. Huoh. Jos huominen menis paremmin.

Mä en jaksa tehdä tänä iltana mitään liikuntaa, mun maha on edelleen ihan vitun kipeä. Mä en jaksa tätä kipua. :( Mulla oli tänään aivan valtavia mielialanvaihteluita. Välillä mä halusin vaan maata J'n sylissä. Viiden minuutin päästä mä huusin sille, kun se ei laittanu tarpeeksi nopeasti mun huoneen sälekaihtimia kiinni.

Mä olen hirveä. Mä olen hirviö. Miksi se jaksaa mua? Miksi se on mun kanssa? Maailmassa ois niin monta tyttöä, jotka sen ottais mielihyvin. Miksi se silti jaksaa mua päivästä toiseen, mun vammailua ja bitcheilyä? Mun täytyy muuttua, en mä siihen voi kaikkea purkaa.

Anteeksi J.



Aamupaino oli sentään laskenu puoli kiloa eilisestä, eli se oli 58,7 kg. Silti liikaa ja mä tiedän, että se on taas huomenna 59,2 kg tai ENEMMÄN mun lasagnesekoilusta. Mä vihaan tätä. Mä vihaan itteäni.

Tavoite kalorimäärään oli: 500
Päivän syömiset:
Lasillinen sokeritonta mansikkakeittoa ~ 23 kcal
n. 50 g Elovena kaurapuuroa (äiti luuli, että se parantais mun mahakivut, lol) ~ 170 kcal
1 moniviljapaahtoleipäpala ~ 55 kcal
n. 200g lasagnea ~ 316 kcal
ehkä 150g mokkapalojen reunoja ~ 465 kcal
total: 1029 kcal
ANTEEKSI MITÄ

Okei moi, menen tappamaan itteni.



ps. pakko vittuunnuksissaan kysyä, että mitä mieltä ootte uudesta bannerista?
pps. viisi lukijaa <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti