Loppupäivästä kertookin sitten nämä kuvat aika tehokkaasti.
MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAAN RUOKAA. MÄ VIHAANVIHAANVIHAANVIHAANVIHAAN NIIN VITUSTI RUOKAA!
Mä repsahdin täydellisesti. Jauheliharisottoa, twix, pringlesejä. Oikeasti. Kyllä, aivan oikeasti.
MIKSI MIKSI MIKSI MIKSI MIKSI MIKSI MÄ TEIN TÄN ITSELLENI?
MÄ VIHAAN TÄTÄ
MÄ VIHAAN ITSEÄNI
MÄ VIHAAN RUOKAA
MÄ VIHAAAN SITÄ, KUN EN SAA TÄTÄ RASVAN MÄÄRÄÄ POIS MUN SISÄLTÄ
mä itken, ahdistun ja yritän oksentaa. kaon kurkkuani, mulle tulee hiki ja mun kurkkua kuristaa. mä en saa tätä ruokaa pois mun sisältä. mävihaantätä.
sormet kurkkuun.
mä saan oksennettua vähän.
vähän, mutta kuitenkin.
mä oksennan ekaa kertaa aivan itse.
ja otan neljä laksaa.
mä vihaan itteäni.
Oon täysin varma, että painan huomenna 60 kiloa. Vähintään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti