tiistai 28. kesäkuuta 2011

sad

Lueskelin mun vanhoja blogitekstejä ja mua oikeasti melkein itkettää.
Mä oon yrittäny niin kauan ja toivonu, että mä pysyisin kontrollissa, mutta mä vaan en onnistu.
Mä en ikinä onnistu.
Mua ei ole luotu laihduttamaan tai tulemaan laihaksi ja onnelliseksi.
Oon pelkkä typerä luuseri, joka yrittää vaan pari päivää ja luovuttaa joka ikinen kerta.
Tän on muututtava, ei tästä tule mitään.
Tän täytyy muuttua NYT.
Mä painoin aamulla sen saman 56,8 kiloa, jotka oon nähny siitä niin kauan kuin muistan. Mun paino junnaa tässä, koska en osaajaksahaluatarpeeksi muuttaa sitä. Ketä mä voin syyttää? Vain ja ainoastaan itteäni.
Mun elintapojen pitää kokonaan muuttua.
Oikeasti terveellisiksi, tarkoitan, ettei tapahdu mitään binge-päivä ja käyn innolla lenkillä. Kalorit tulee olemaan alhaalla, koska en mä ansaitse ruokaa.
Se tulee olemaan hankalaa. Mä oikeasti rakastan ruokaa. Rakastan leipomista ja ruoan laittoa. Rakastan sitä, kun maistaa suussaan oikeasti loistavaa ruokaa.
Mutta nyt se loppuu.
Mä inhoan sitä tunnetta sen jälkeen, kun on syönyt kaksi nougatkuorrutteista suklaamuffinssia ja tulee olo "mitä vittua tuli just tehtyä, hyi vittu millanen sika olen."

Mä tiedän, että olen loistava valehtelija. Osaan valehdella, että olen syönyt. Mä oikeasti osaan, en vaan tee niin.
Äiti tulee kyttäämään minua, sen tiedän. Se on koko kevään taas syytellyt minua, että palaan kasiluokan syömättömyyteen, mutta olen vain nauranut sille. Mä en ole enää tarpeeksi vahva.
Mutta musta tulee, mä olen pystynyt tähän ennenkin, ja niin nytkin.
Se muuttuu.

Mun tavoite on laihtua 4,8 kiloa elokuun 11. päivään mennessä, eli 41 päivässä.
Mun tavoite on laihtua 9,8 kiloa tammikuun 27. päivään mennessä, jolloin on kulunut vuosi siitä, kun aloin laihduttamaan.
Mulla on edessä kivinen tie, mutta mä aion onnistua. Mun täytyy pystyä tähän.
Ja mä niin tulen tarvitsemaan teidän apua.

PS. 100 lukijaa, kiitos teistä kaikista & kiitoksia niistä asiallisista kommenteista joita olen saanut, ne tsemppaa mua kovasti! :) Mutta te muutenvaan dissaajat, feikit tms.: ei teidän tarvitse tulla kommentoimaan kuinka mun laihdutustapa on sairas tai naurettava, mä kyllä tiedostan sen itsekin.

3 kommenttia:

  1. kyllä sinä onnistut.
    usko pois

    VastaaPoista
  2. Tiiätkö mulla on niin samanlainen fiilis. Oon yrittäny laihduttaa vaikka kuinka kauan mut jaksan syödä kurinalaisesti ja harrastaa liikuntaa ehkä kaksi päivää ja sit taas repsahdan. Ja kun repsahdan mun erittäin vaikea saada otetta takaisin ja saatan mässäillä kauheesti monta päivää. Sit sen jälkeen tulee aina semmonen, että NYT mä kyllä oikeesti lopetan tämmösen touhun. En vaan koskaan onnistu siinä. Tai siis en oo vielä onnistunu mut mä aion jatkaa yrittämistä. Jos ei usko itseensä, niin sillon ei ainakaan voi onnistua. Kyllä me pystytään tähän! Kiitos hyvästä ja tsemppavasta blogista!

    VastaaPoista
  3. Kyllä sä tuut onnistumaan :)
    Aloin ittekkin just laihduttamaan ja tavoite olis laihtua jonkin verran, koska inhoan mahaani ja tätä löllönläskiä oloa :(
    Eilen oli ihan loistava päivä, kaloreita oli tullut jotai 45 ja olin noin 6-8 kilsan lenkillä päivällä, mutta sitte retkahdin :( nyt taas ihan JÄÄTÄVÄ olo :( Mut kovasti taas yritän , kiitos sulle tästä blogista, se auttaa ja antaa ideoita :)

    VastaaPoista